Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeus

 

Mikä?

Oppimisvaikeudet hidastavat oppimista ja vaativat vaihtoehtoisia oppimisen tapoja. Noin 20%:lla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia.
Arvio on Tilastokeskuksen arvio peruskouluikäisistä.

Vaikeuksia voi olla esimerkiksi lukemisessa, kirjoittamisessa, laskemisessa, tilan, suunnan ja ajan hahmottamisessa tai tarkkaavaisuudessa, aisteissa ja motoriikassa.

Yleisin oppimisvaikeus on lukivaikeus. Oppimisvaikeudet ilmenevät monin eri tavoin ja ovat usein päällekkäistyneitä. Jos oppimisvaikeus todetaan, niin se ei suinkaan tarkoita, että kaikki saman lausunnon saaneet sujahtaisivat samaan lokeroon. Silloin kun ongelmia esintyy monella osa-alueella, puhutaan laaja-alaisista oppimisen vaikeuksista.

Vaikka oppimisen vaikeuksia olisikin, jokainen voi silti oppia! Oppiminen vain tapahtuu eri tahtiin ja eri aisteja käyttäen, kuin yleisesti käytetään.

 

Miksi?

Oppimisvaikeuksien taustalla voivat olla esimerkiksi geenit, varhaislapsuuden sairaudet, vammat tai onnettomuudet. Lukivaikeuden on todettu olevan vahvasti perinnöllistä ja sen syyt ovat neurologisia tai neurobiologisia. Joskus oppimisvaikeuksia ei voida selittää muulla kuin sattuman kaupalla.

 

Mitä sitten tehdään?

Koska oppimisvaikeudet ovat pieniä rakenteellisia häiriöitä aivoissa, ne kulkevat mukana koko elämän ajan. Vaikka oppimisvaikeudet ovat ja pysyvät, niiden kanssa voi oppia elämään. Oppimisessa kannattaakin yrittää löytää itselle kaikkein helpoimmat ja tehokkaimmat oppimisen reitit.

Oppiminen saattaa vaatia tavallista enemmän työtä, mutta vaivannäkö kannattaa, sillä aivot oppivat ajan saatossa hyödyntämään uusia hermoratoja oppimisessa. oppimista voidaan helpottaa hyödyntämällä oppijan vahvuuksia ja oppimisen apuvälineitä. Tärkeintä on oppimisvaikeuden hyväksyminen. Hyväksyntä lähtee ajatuksesta, että jokainen meistä on samanlainen siinä, että jokainen oppii yksilöllisesti.

 

Oppimisen ongelmat näkyvät usein seuraavilla osa-alueilla: