Oppimisvaikeuksien syyt
Oppimisvaikeuksien taustalla on usein geneettiset lähtökohdat; esim. dysleksiassa eli lukivaikeudessa kromosomeissa sijaitsevat geenit. Lukivaikeudessa puheen havainnon epätarkkuus on odettavissa alle 1-vuotiaalla puheen hahmottumisessa. Keskittymisvaikeuksiin vuorostaan liittyy otsalohkojen hidas kehittyminen.
Oppimisvaikeuksien syitä ovat muun muassa:
- Neurologiset syyt – erot aivojen toiminnassa ja rakenteessa
- Geneettiset syyt, perimä
- Kehityshistoria
- Ympäristötekijät – sosiaaliset ja psyykkiset tekijät
- Vammat ja sairaudet
- Hankitut oppimisvaikeudet
Lukivaikeuksisen ihmisen aivoissa aktivaatio tapahtuu osittain eri paikoissa ja eri nopeudella kuin sellaisella ihmisellä, jolla lukivaikeutta ei ole. Aivojen tai aistielinten vammautuminen synnytyksessä tai onnettomuuden seurauksena voi myös johtaa oppimisvaikeuksiin. Kasvuympäristön tunneilmastolla, elämäntilanteiden äkillisillä muutoksilla ja yleisesti henkisellä hyvinvoinnilla on oma vaikutuksensa oppimisvaikeuksiin välillisesti, esimerkiksi keskittymiskyvyn puuttumisen muodossa.
Lukivaikeus ryhmitellään tavallisimmin joko syytaustan tai oireiden perusteella.
Toisiinsa nivoutuvia syitä ovat mm:
- Kehityksellinen dysleksia (neurologinen syytausta – erot aivojen toiminnassa ja rakenteessa, selvä ero lukitaitojen ja muun suorituksen välillä).
- Hankittu dysleksiasta (opitut lukitaidot on menetetty esim. aivovaurion tai vamman seurauksena).
- Viivästynyt lukutaito (lukitaitojen oppiminen hidasta - ei erityisiä älykkyyteen tai sensoriseen toimintaan liittyviä poikkeavuuksia).
- Lukemisheikkous ( kielellinen kyvykkyys rajoittunutta, 'yleisheikko oppilas'), funktionaalisesta lukutaidottomuudesta (lukitaidot eivät vastaa ympäristön vaatimuksia).
- Hyperleksia eli kielellisen ymmärtämisen heikkous.
- Geneettiset syyt, perimä.
- Kehityshistoria.
- Ympäristötekijät – sosiaaliset ja psyykkiset tekijät.