Oppimisvaikeudet ovat yleisiä, sillä noin 20%:lla on jonkinlaisia oppimisen haasteita. Yleensä vaikeudet ovat kehityksellisiä vaikeuksia eli niillä on neurobiologinen tausta. Toisinaan taas ihminen voi kokea hetkiä elämässään jolloin oppiminen on muista syistä hankalampaa. Stressaava elämäntilanne, menetykset, sairastumiset tai muut tapahtumat, jotka vaikuttavat ihmisen muistiin ja kognitiivisiin taitoihin voivat aiheuttaa hetkellisesti oppimisvaikeutta.

Oppimisen vaikeudet vaikeuttavat usein uusien asioiden oppimista, hidastavat tahtia ja  näkyvät mm. lukemisessa, kirjoittamisessa ja matemaattisissa taidoissa. Oppimisvaikeuksisen aivot käsittelevät saamaansa tietoa ja havaintoja sekä järjestävät tiedon eri tavalla, kuin tavanomaisesti. Asioiden mieleenpainamisen ja kytkemisen täytyykin tapahtua henkilölle sopivin keinoin. Tässä ominaisuudessa piilee myös sellaisia vahvuuksia, joita tavanomaisesti tietoa käsitteleviltä puuttuu. Vahvuudet, joita oppimisvaikeuksilla henkilöillä on, liittyvät usein asioiden uudenlaiseen, luovaan ja kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen.

Työelämässä oppimisen vaikeudet voivat konkreettisesti näkyä mm. siinä, että henkilö:

  • välttelee lukemista (varsinkin ääneen)
  • ei halua osallistua koulutuksiin
  • voi vältellä ryhmätilanteita (jos vaikeutena esim. tarkkaavaisuuden pulmaa)
  • ei halua kirjoittaa (varsinkaan käsin)
  • kokee kirjalliset ohjeistukset, raportit ja muut suunnitelmat mahdottomina oppia tai sisäistää
  • kokee voimakasta muutosvastarintaa
  • tekee työtehtäviä työajan ulkopuolella
  • väsyy ja uupuu helpommin

Tukitoimia työpaikalla

Perehdytys:

Monikanavainen viestintä:

Tukeva ilmapiiri:

Apuvälineet:

Työolosuhteiden järjestelytuki:

Tekstin koko