• Jose:n jäsen päivitäthän ajantaisaiset yhteystietosi täältä
  • Kevään kursseille ilmoittautuminen alkaa 1.12! Katso kurssit täältä
  • JOSE päivystää Whisperillä tiistaisin klo 10-14!Tervetuloa kysymään neuvoa opintoihin tai tekemään omia tehtäviä! Samaan aikaan paikalla myös Nuorisoverstaan K-16 Kahvila.
  • Chat-päivystys palvelee maanantaisin klo 11-16, kysy jos mieltäsi askarruttaa jokin
  • Toimiston aukioloajat ma 13-17 ja ti-pe 9-15

 

 

 

Misse-kissan kirja-arvostelu:

Olen Misse- Kissa ja rodultani Burma. Väriltäni olen musta ja asun Rantakylässä lähellä kirjastoa jossa käyskentelen ihmisiltä salaa. Ikää minulla on 7v kissan ijässä. Minulla on keltaiset silmät ja rakasta kaimissekenlasta kissamaista puuhaa jopa sellaista mistä omistajani P:E ei tykkää. Kuitenkin koska minulla ja omistajalleni on yhteisenä ongelmana lukihäiriö niin me luemme paljon yhdessä erillaisia kirjoja. Vaikka moni luulee niin minä olen oikea en fiktiivinen mutta koska en osaa kirjoitaa kun kissaa niin omistajani kirjoitaa puolestani teidän ihmisten kielellä ja minä vaam kerron juttut hänelle.
Minun lempi kirja on Nälkä peli koska ymmärsin että sitä voi syödä ja olen purrut siitä sivuja hieman.

Tällä kertaa päätin tutustua hieman  aikaan , kun kumi hiiriä ei ollut vaan jokainen kissa sukulaiseni sai vapaasti  loikoilla navetassa tai  riihessä ja saattopa joskus eräs salaperäinen  pihan tosi tosi vanha asukaskin hieman  silityksiä antaa mauh.

Suomalainen tonttukirja

Mauri Kunnas
Julkaistu: 1979 (Otava)

Ennen muinoin Suomen taloissa, silloin kun isovanhempiemme ukit ja mummot  olivat  itse lapsia, asusteli haltijoita kotilan eri rakennuksissa tai ainaki jossain niissa, joita sanottiin tontuiksi. Hyvin kohdeltuina nämä Eri koti talon/pihan tontut tuottivat taloon onnea , isännälle ja emännälle helpotusta  arkeen.

Kirja  paljastaa myös kuika  erillaisia eri  kuten  myllytonttu ja saunatonttu saatoivat  olla vaikka muuten  pieniä ahkeria ukkoja tai akkoja olivat.

Kirja on  aikas ohut  ja se on  helppo lukuista tekstiä  ihan silläkin että  yksi  ”tarina” on kerrallaan aikas lyhyt mutta ei liian  lyhyt.

Hyvän mielikuvituksen omaava tai miksei hieman  heikompikin saa kirjan kuvistä aikaan tosi hyvän  vaikutelman mitä siihen aikaan oli ja mitä se oikeasti tarkoitti jos talon riihitonttu tai kotitonttua ei kunnioittanut  tai ketätahansa tilan tonttua.

Suosittelen mauskis nau kirjan lukua kelle tahansa ikään tai lankakerään katsomatta.

Kirja saa minut  ihan kehräämään innosta.

 

1939                                                             Antony Parviainen

Kuin puinen lumi hiutale lastu karkaa tuuleen

hän veistää kehdon lapselleen syntymättömälle

hän kirjeen kotiin kirjoittaa kysyy rakkaimmaltaan sä tunnetko jo liikeensä uuden ajan siellä.

On joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulun rauhaa

on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan

Hän muistaa talot kylätien syksyn varjon siellä kun kulki loppun marraskuun kävi käsky mennä

nyt päällä järven jäätyneen hän katsoo ikuisuuteen ja näkee taivas näkee kuu hän yli rajan kulkee

on joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulunrauhaa

on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa

vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan

 

Hän näkee tupaan lämpimään, kun laukaukset raukee hän näkee kehdon keinuvan kun silmänsä nyt sulkee

on joulu yö vaan tykin nuo ei tuoneet joulunrauhaa

on jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan

vaan vielä tulee joulu kun rauha peittää maan ja päivä ilman sotaa mä kotiin tulla saan

kuin puinen lumi hiutale lastu karkaa tuuleen.

 

 

 

Tekstin koko